Juoni lyhykäisesti: Nate(Joel David Moore) palaa takaisin Los Angelesiin etsiäkseen Cristabelin(Hilton, duh), tuon maailman kauneimman tytön, johon hän on ollut rakastuneena jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Tiellä onneen on vain yksi este: Cristabelin paras ystävä, the Nottie, June Phigg(Christine Lakin). Nimittäin Naten parhaan ystävän mukaan syy miksi Cristabel on sinkku johtuu Junesta: tämä kun jotenkin estää parasta ystäväänsä pariutumasta.
Nate siis saapuu kaupunkiin, törmää "yllättäen" Cristabeliin ja alkaa viritellä suhdetta. Ikävä kyllä Cristabel on vannonut itselleen ettei deittailisi, ennen kuin June löytäisi elämäänsä sen erityisen ihmisen. Arvata saattaa, että Nate alkaa etsimään sopivaa miestä tähän tarkoitukseen. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen kuvaan saapuu Johann, luonnollisesti täydellinen ja komea mies joka alkaa muokkaamaan Junea Hottien suuntaan. Koko ajan Nate kuvittelee että Johann on Cristabelin perään. Mitä voidaan sanoa elokuvan lopusta? No, June muuttuu Nottiesta Hottieksi, Nate tajuaa rakastavansa Junea Cristabelin sijaan ja happy ending.
Eipä tämä nyt mikään mestariteos ole. Moore ja Lakin vievät elokuvan juonta eteenpäin ja Hilton keskittyy lähinnä näyttämään hyvältä; siitä kertovat elokuvan muutamat kohtaukset joissa lähinnä keskitytään kuvaamaan Hiltonia, tämän liikehdintää ja viettelevää katsetta. Elokuvassa on Nate-June -hetkensä. Leffa olisi ehkä voinut peräti toimia jollain tasolla ilman Hiltonia. Hilton on pääosassa, mutta ei kuitenkaan pääosassa. Hän lienee tarkoituksella etäinen: Hilton tuo ihmiset elokuvateattereihin mutta eihän häneltä muuta voida vaatia.
Tuomio: ei täysin luokaton mutta silti aika kehno elokuva. Katsokaa, älkää katsoko, ei se teidän elämäänne järisytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti