98. Poliisiopisto - Moskovan keikka

Mitä ihmettä. Miten yksikään Poliisiopisto-elokuva on mitenkään voinut päätyä tälle listalle? Kyseiset leffat ovat nimittäin allekirjoittaneelle pienimuotoisessa kulttimaineessa. Maikkari oli joskus kultaisella 90-luvulla varsin kunnostautunut elokuvien esittämiseen ja ne sitten myös nauhoitettiin vanhalle kunnon VHS:lle. Toisin sanoen näitä elokuvia on tullut katsottua useammankin kerran.

Sinänsä tämä katsomiskerta oli erikoinen, sillä en muista milloinkaan nähneeni 7. osaa täysin alusta, lähinnä siitä syystä, että elokuvan alku uupui videolta. Jotain uutta siis tässäkin.

No niin, vanhojen hyvien aikojen muistelu sikseen. Lassard alaisineen kutsutaan siis Moskovaan auttamaan Venäjän poliisia vangitsemaan Venäjän mafian kummisetä Konstantine Konali, joka aikoo suositun videopelinsä kautta päästä käsiksi kaikkiin tietokoneisiin ja salaisiin tietoihin ja hallita maailmaa. Näin vaatimattomasti.

Mukana on aiemmista elokuvista tuttuja hahmoja ja kommelluksia. Jones pitää outoja ääniä, Tackleberry intoilee aseiden kanssa ja mukana on pakollinen nuorukainen Connors joka luonnollisesti kehittelee myös pientä romanssia venäläisen poliisin ja ryhmän tulkin Katrinan kanssa.

Pakko kai se on myöntää. Alle 10-vuotiaana (ja no, myönnetään, yli 10-vuotiaanakin) vitsit ja hahmojen kommellukset jaksoivat naurattaa, mutta elokuva ei tarjoa juurikaan yllätyksiä. Leffassa luotetaan enemmän pieniin vitseihin kuin juonen kantavuuteen. Siinä mielessä elokuva toki virkistää, että venäläiset eivät ole vain pahiksia vaan heidän joukostaan löytyy myös hieman ehkä hassahtanut poliisipäällikkö (karismaattinen Christopher Lee, jonka suhteen voi vain ihmetellä, miten tämä mahtavuus on päätynyt tähän elokuvaan), kaunis ja älykäs nainen Katrina (Claire Forlani) ja kolme akrobaattisesti taitavaa, mutta outoja ääniä pitävää poliisimiestä.

Elokuvaa pyritään myös pelastamaan tuttujen hahmojen kanssa. Tackleberry, Jones, Harris ja Callahan ovat vanhoja tuttuja jo ensimmäisestä elokuvasta lähtien ja heidän hahmonsa tunnetaan. Komedialeffan piirteisiin sopii, etteivät nämä henkilöhahmot ole juuri kokeneet henkistä kasvua tai muutoksia persoonissaan vaan ovat helposti tunnistettavia itsejään. Heihin liittyvät vitsitkin ovat siis yleensä varsin ennalta-arvattavia. Harris joutuu aina tavalla tai toisella nöyryytetyksi, Jones luo humoristisia tilanteita ääntelyllään ja Tackleberry, no, kuvaavaa lienee hänen toimintansa venäläisessä kylpylässä jossa outoja ääniä kuultuaan syöksyy oven läpi - löytääkseen alastomia venäläismiehiä saunankaltaisessa huoneessa vihtomassa itseään. Ase on luonnollisesti aina mukana.

Täytyy myöntää, että koin tätä elokuvaa katsoessani varsin miellyttäviä nostalgisia hetkiä. Ei hei kaikki oo paskaa vaikka niin sanotaankin. Poliisiopisto on klassikko, erityisesti ensimmäinen osa. Vaikka myöhemmin samoja juttuja hieman kierrätetäänkin niin se on aina Poliisiopisto. Vähän kuin joku American Pie. Pakko katsoa ja aina muka nauraa, ihan sama miten idioottimaista tai ennalta-arvattavaa settiä tuleekaan.

Jos on pakko sanoa jotain oikeasti huonoa tästä leffasta niin luonnollisesti oli sääli, ettei mukana enää olleet Mahoney (joka nähtiin viimeisen kerran 4. osassa) saati sitten Hightower (Bubba Smith jättäytyi pois 6. osan jälkeen)